Ratkaisu- ja voimavarasuuntautunut ajattelutapa

Anu Leppänen

9.3.2020 | ratkaisukeskeisyys, ratkaisupuhe, tulevaisuuteen suuntautuminen, voimavarat

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on lähtöisin  Yhdysvalloista terapiamaailmasta 1950-luvulta, ja sitä on kehitetty paljon 1970-luvulta lähtien. Suomeen lähestymistapa jalkautui 1980-luvulla 1, 2.  Ratkaisukeskeisen ajattelutavan perustaa hallitsevat systeemiteoria ja sosiaalinen konstruktionismi 2, 3, 4. Näiden lisäksi puhutaan kybernetiikan ja narratiivisuuden vaikutteista ajattelutapaan 3. Ratkaisukeskeisestä terapiasta  saatuja hyvän vuorovaikutuksen ja toiminnan malleja on sovellettu monille muille vuorovaikutuksen ja inhimillisen toiminnan aloille 1, 3, 4. Lähestymistavassa korostetaan voimavaroja, toiveikkuutta, edistystä ja yhteistyötä, oli kyse sitten yksilöstä, ryhmästä tai yhteisöstä 1, 4. Ratkaisukeskeisyyden keskeisiä periaatteita ovat tulevaisuuteen suuntautuminen ja tavoitteellisuus, voimavarojen ja toiveikkuuden korostaminen, huomion kiinnittyminen pieniin edistysaskeliin, tasavertaisuus ja yhteistyö, arvostaminen, kaikkien näkemysten ja maailmankuvan sekä arvojen kunnioittaminen, myönteinen, leikkisä ja jopa huumoripitoinen keskustelu ja ajatus siitä, että ongelmiin ja haasteisiin on monia vaihtoehtoisia ratkaisuja 1, 3, 5, 6.

Ratkaisupuheessa tuetaan määrätietoista ajattelua ratkaisujen etsimiseksi ongelmaan ja suunnataan keskustelu kohti toivottua tavoitetta. Nimensä mukaisesti ratkaisukeskeisyys pyrkii tavoitteiden, päämäärien ja ratkaisujen löytämiseen. Uusien näkökulmien avulla voidaan vahvistaa muutostavoitetta ja -toivetta, jotka kannustavat eteenpäin. Ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen ajattelutapaan kuuluu olennaisesti toiveikkuuden ja voimavarojen etsiminen ja tukeminen sekä tulevaisuuteen suuntautuminen 1, 2, 5. Muutokseen onnistumista pyritään lisäämään käymällä läpi yksilön/työyhteisön vahvuudet, voimavarat, aikaisemmat onnistumiset ja hyvät, toimivat ajanjaksot. Monesti muutoksen onnistuminen edellyttää yhteistyötä ja tukea 6, 7.

 Ratkaisukeskeisyys ei tarkoita, että annamme tulevaisuuteen valmiita ratkaisuja vaan osaamme esittää oikeanlaisia kysymyksiä, jotka vapauttavat  yksilön/työyhteisön ajattelua löytämään itse ratkaisuja ja asettamaan realistisia tavoitteita kohti toivottua päämää 1, 4, 5, 6. Ratkaisupuheessa on viisi peruskysymysmallia: aikaisempaa edistymistä kartoittavat kysymykset, tavoitetta kartoittavat kysymykset, myönteisiä poikkeuksia selvittävät kysymykset , asteikkokysymykset ja selviytymiskysymykset 6, 7

Menetelmässä pyritään luopumaan häiriö- ja ongelmakeskeisestä ajattelusta 6. Yksinkertaisesti voidaan ajatella niin, että ratkaisupuhe lisää ratkaisupuhetta, kun vastaavasti ongelmapuheella paikataan tilannetta, mutta ei ratkaista varsinaista ongelmaa 3, 5. Ongelmapuhe ei edistä muutosta tai kehittämishaasteiden ratkaisua vaan muutosta halutessaan kannattaa suunnata keskustelu ja lähestyminen ratkaisuihin, myönteisyyteen ja positiiviseen ajatteluun.

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisessä lähestymistavassa keskiössä on se, että kohti päämäärää suunnataan osatavoitteiden avulla, pienin askelin, jotka yksilö/työyhteisö itse määrittää 6, 7. Tilanteen kartoittamiseksi keskeistä on esittää avoimia kysymyksiä: “ Mitä? Milloin? Miten? ja Kuka?“ 1, 6.  Muutoksen kuvaamisessa käytetään tyypillisesti asteikkokysymyksiä. Tällöin yksilöä tai työyhteisöä pyydetään kertomaan esimerkiksi asteikolla nollasta kymmeneen ( 0–10), kuinka hyvä heidän tilanteensa on tällä hetkellä. Tämän jälkeen vastausta tarkennetaan kysymällä: “Mikä sai sinun/teidät antamaan tuon numeron?” Tämän jälkeen pyydetään kertomaan, mikä on yksilön tai työyhteisön taso, kun tilanne on siedettävä. Tällöin voidaan esimerkiksi ilmoittaa arvoksi 5. Tästä on hyvä jatkaa kysymällä: ”Mikä tilanteessa on silloin toisin ja mistä läheiset tai työyhteisö huomaavat, että tilanne on paremmin?” 7 Tavoitetilaa voidaan vahvistaa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: “Mikä sinusta/teistä on riittävän hyvä tilanne?” ja “Mikä auttaa sinua/meitä pääsemään tuohon tilanteeseen?” 1, 6, 7 Tämän lisäksi on hyvä esittää tarkentavia ja yhteenvetäviä kysymyksiä: “Kerro lisää, tarkentaisitko?”, “Mitä vielä?” tai “Mitä täsmälleen tarkoitit sanoessasi..?” Lopuksi on hyvä kysyä vahvistus kuulemalleen esimerkiksi kysymällä: “Olenko oikeassa, jos tiivistän sanomasi näin?” 1, 6 Tärkeää keskustelussa on hyödyntää aikaisempia selviytymiskokemuksia, onnistumisia ja epäonnistumisia. Tällöin on hyvä pohtia yhdessä: “Miten selviydyit?”, “Mitä sellaista teit, mikä esti tilanteen pahenemisen”?, “Mitä sellaista teit, mikä mahdollisti onnistumisen?”, “Mistä huomaa, että on oppinut tarpeeksi?”, “Mistä muut huomaavat muutoksen? tai “Mitä opit tilanteesta?” 1, 6, 7

Keskeisenä ajatuksena on, että yksilö tai työyhteisö  kykenee itse parhaiten asettamaan tavoitteensa ja aikataulunsa ja miettimään ratkaisuja omaan arjen ongelmaansa. Asiantuntijan tai johdon tehtävä on suunnata keskustelua ja käydä vuoropuhelua tasavertaisena yksilön ja työyhteisön kanssa kuullen ja arvostaen näitä 1, 5, 6. Ratkaisukeskeisyyden kolme ydinperiaatetta ovat:

  • korjaa vain sitä, mikä on rikki
  • tee enemmän sitä, mikä toimii ja
  • tee muuta kuin sitä, mikä ei toimi 6, 5, 9.

Lisäksi on hyvä muistaa myönteisyys ja sen merkitykset yksilön tai työyhteisön elämässä, kun asiat koetaan sujuvan ja toimivan hyvin 1, 6.

Kuullaanko yksilön tai työyhteisön puheesta ongelmia vai ratkaisuja, huomataanko positiivinen vai negatiivinen sisältö ja mihin kohdistetaan keskustelun huomio. Keskiössä on aina kuulijan suunnan valinta. Lähtökohtana on, että kaikella käyttäytymisellä on alkujaan merkityksellinen tarkoitus henkilölle itselleen. Valmentavaan johtajuuteen sisältyy positiivinen ajattelu, optimismi, joka myös mahdollistaa uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Positiivinen ajattelu luo uskoa siihen, että eteen tulevat haasteet voidaan ratkaista, kun suunnataan ajatus ratkaisuihin ja positiiviseen haluun muuttaa tilannetta parempaan suuntaan 6, 8. Ratkaisukeskeistä ajattelutapaa voidaan pitää johtamisen työkaluna niin ongelmatilanteissa kuin kehittämistyössä työyhteisöissä 5. Samoin ajattelutapaa voidaan hyödyntää johdon ja lähiesimiesten perustehtävän ja tavoitteiden selkeyttämiseen 6.

Yhteenvetona voidaan todeta,että ratkaisukeskeisyyden tausta-ajatus on se, että ihminen tekee parhaansa. Sen, mikä on mahdollista nyt.  Pienikin muutos yksilön tai yhteisön toiminnassa on merkittävä kohti asetettua tavoitetta: juuri se on suuri askel eteenpäin 1, 6, 9.

Lähteet:

  1. Katainen, A., Lipponen, K. & Litovaara, A. 2008. Voimaa! Oman tarinani mahdollisuudet. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.
  2. Mattila, A. 2001. Seeing thing in a new light – reframing in therapeutic conversation. Väitöskirja. Helsingin yliopisto.
  3. Kiuru-Ahvonen, T. 2020. Millaista on ratkaisukeskeinen johtaminen ja esimiestyö? Blogi. Helsingin yliopisto. Luettu 20.1.2020.
  4. Furman, B. 2017. Ratkaisukeskeinen terapia:teoreettinen viitekehys ja indikaatiot. Luettu 11.2.2020.
  5. Tammeaid, Marika 2019. Ratkaisukeskeisyys – tulevaisuuden tekijän metataito. Blogi. Helsingin yliopisto. Luettu 20.1.2020
  6. Hirvihuhta, H. & Litovaara, A. 2009. Ratkaisun taito. Helsinki: Tammi.
  7. Toivio, T. & Nordling, E.2013. Mielenterveyden psykologia. Porvoo: Bookwell Oy.
  8. Kiiski, Katja 2019. Ärsyttävän ihmisen kohtaaminen ratkaisukeskeisesti ja empaattisesti. Ratkes-lehti 2/2019. Luettu 20.1.2020.
  9. Berg, I.-K. & Szabo, P. 2006. Brief coching for lasting Solutations. New York: W.W. Norton Company. Inc.

Syvenny aiheeseen lisää
Työhyvinvointiboosteri, logo. Linkki etusivulle.
Hyvinvoivat työntekijät kestävän ja
tuottavan työn kulmakiviksi.

TYÖHYVINVOINTIBOOSTERI
© Metropolia Ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toimittajat: Elina Förster, Carita Kokkala ja Leena Rekola
Sivuston visuaalinen suunnittelu ja tekninen toteutus:
Tanja Kallio / Muotografia ja Jukka Isokoski
Grafiikka: Tanja Kallio
Valokuvat: Jukka Isokoski

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 14
Helsinki 2020

ISBN 978-952-328-212-4
ISSN 2490-2055

Tutustu muihin Metropolian julkaisuihin

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä poislukien julkaisussa olevat valokuvat ja grafiikka.

© 2020 Metropolia