Työkirja, ikoni Työkirja, aktiivinen ikoni

00

Työkirja

Aloittaminen, ikoni Aloittaminen, aktiivinen ikoni

01

Aloittaminen

Alkukartoitus, ikoni Alkukartoitus, aktiivinen ikoni

02

Alkukartoitus

Työpaja I, ikoni Työpaja I, aktiivinen ikoni

03

Työpaja I

Työpaja II, ikoni Työpaja II, aktiivinen ikoni

04

Työpaja II

Päättaminen, ikoni Päättaminen, aktiivinen ikoni

05

Päättaminen

Nuoli vasemmalle. Linkki: edellinen sivu

Aloittaminen

Yrityksessä tarpeet kehittämiseen nousevat sekä työntekijöiden että työnantajan taholta. Muutoksen aikaansaamiseksi on työyhteisössä tehtävä päätös kehittämistyön aloittamisesta. Työn tai toiminnan kehittäminen ei ole mahdollista oman työn ohessa, vaan vaatii sille varattua työaikaa. Kehittäminen on investointi, joka näkyy yrityksen tuottavuuden paranemisena.

Mitä kehittämisellä tavoitellaan?

Kehittämisellä tavoitellaan muutosta. Siksi yrityksessä on kirkastettava, minkä halutaan muuttuvan. 

  • Mikä on lopputulos, johon yrityksessä pyritään? 
  • Mikä on muuttunut, kun kehittämisen prosessi on päättynyt?

On tärkeä määritellä tavoite selkeästi. Konkreettinen tavoite antaa kehittämiselle suunnan. Tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa yrityksen sisäistä viestintää, selkeyttää rooleja ja vastuita tai kuvata ja tehostaa yrityksen keskeisiä prosesseja.

Toimintatavoista sopiminen

Kehittämisprosessia aloitettaessa on sovittava yhteisistä toimintatavoista. Yhdessä sovittu tapa toimia synnyttää luottamusta ja mahdollistaa hyvän vuorovaikutuksen. Kehittämisen onnistumiseksi ja tulosten juurtumiseksi on varmistettava kaikkien tasavertainen osallistuminen ja kuulluksi tuleminen.

Kehittämistyössä ei ole oleellista kiinnittää huomiota kenenkään yksittäisen työntekijän työn tekemiseen, vaan toiminnalla pyritään parantamaan työn tekemisen ja työhyvinvoinnin tekijöitä. Lähtökohdan tulee olla positiivinen ja voimavaroja tukeva. Mikäli asiat tuodaan esille niin, että niihin liittyy negatiivinen sävy, siitä voi tulla kehitystyön este.

Vaikka kaikilla tulee olla mahdollisuus osallistua kehittämisprosessiin, on yrityksessä hyvä päättää, ketkä ottavat vastuun siitä, että kehittäminen etenee sovitusti. Tähän ryhmään on hyvä valita edustus sekä johdosta että työntekijöistä. Ryhmän jäsenille tulee varata aikaa työskennellä. Yrityksessä on huomioitava myös koko henkilöstön mahdollisuus osallistua toimintaan työajalla.

Kehittämisprosessille kannattaa asettaa selkeä aloitus- ja päättymisaika sekä muutoinkin aikatauluttaa kehittämisprosessin vaiheet. Kokemuksemme mukaan prosessin läpivienti ja tulosten näkyminen vievät vähintään puoli vuotta. Varsinaiseen koko henkilöstön kehittämistyöhön käytetty aika on kuitenkin huomattavasti pienempi.

Tehtäväkuvaukset

Yrittäjän ja yrityksen johdon on sitouduttava yhteiskehittämiseen, mahdollistettava kaikkien tasavertainen osallistuminen kehittämistyöhön, huomioitava kehittämisprosessin toteuttamiseen tarvittavat resurssit sekä luotava luottamuksellinen ilmapiiri työskentelylle.

Työntekijän tehtävänä on osallistua aktiivisesti yhteiseen kehittämiseen ja ottaa vastuuta kehittämistyön tavoitteiden toteutumisesta. Kehittäminen on osa kaikkien työtä. Muutosta ei tapahdu, mikäli kaikki eivät sitoudu yhteiseen tavoitteeseen.

Kehittämisryhmä on ryhmä, jossa on edustus sekä johdosta että työntekijöistä.

Ryhmän tehtävänä on yrittäjän tai yrityksen johdon tukemana ottaa vastuu kehittämisprosessista ja viestiä kehittämisen etenemisestä. Kehittämisryhmän vastuulla on suunnitella kehittämistyötä varten tarvittavien tietojen kokoaminen (työhyvinvoinnin nykytilan alkukartoitus) ennen työpajatyöskentelyn aloittamista, arvioida jatkuvasti kehittämisprosessin toteutumista ja vastata siitä, että yrityksessä yhdessä asetetut tavoitteet saavutetaan. 

Ryhmäohjaajan (fasilitaattorin) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa työpajat I ja II kehittämisryhmän tuella. Ryhmäohjaaja vastaa työpajojen dokumentoinnista ja viestinnästä. Kehittämisryhmästä voidaan valita 1–2 henkilöä, jotka toimivat työpajoissa ryhmäohjaajina.

Nuoli oikealle. Linkki: seuraava sivu
Työhyvinvointiboosteri, logo. Linkki etusivulle.
Hyvinvoivat työntekijät kestävän ja
tuottavan työn kulmakiviksi.

TYÖHYVINVOINTIBOOSTERI
© Metropolia Ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu

Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu
Toimittajat: Elina Förster, Carita Kokkala ja Leena Rekola
Sivuston visuaalinen suunnittelu ja tekninen toteutus:
Tanja Kallio / Muotografia ja Jukka Isokoski
Grafiikka: Tanja Kallio
Valokuvat: Jukka Isokoski

Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja
OIVA-sarja 14
Helsinki 2020

ISBN 978-952-328-212-4
ISSN 2490-2055

Tutustu muihin Metropolian julkaisuihin

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä poislukien julkaisussa olevat valokuvat ja grafiikka.

© 2020 Metropolia