Kehittämisen aluksi on hyvä hankkia tietoa yrityksen nykytilanteesta, jotta pystytään tarkentamaan henkilöstön voimavara- ja kuormitustekijöitä. Kerättyä tietoa hyödynnetään työpajatyöskentelyssä. Alkukartoituksen tekemisessä voi hyödyntää erilaisia tiedonkeruumenetelmiä, kuten valmiita työhyvinvointimittareita (Yksilötutka-kysely, Työhyvinvointi ja tuottavuus arviointityökalu), henkilöstön haastatteluja sekä olemassa olevia työterveyshuollon työhyvinvointikyselyjä.
Kerättyä tietoa tarkastellaan työn, työntekijän ja työyhteisön näkökulmista:
- Työhön liittyvät näkökulmat: työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset sekä työvälineisiin liittyvät voimavara ja kuormitustekijät, viestintä, työn suunnittelu ja johtaminen.
- Työntekijään liittyvät näkökulmat: työn hallinta, työn palkitsevuus, ammatillinen kasvu, mahdollisuus työssä kehittymiseen.
- Työyhteisöön liittyvät näkökulmat: innovatiivisuus ja uusiutumiskyky, tuen saaminen työyhteisössä, työyhteisön arvot ja toimintaperiaatteet.
Yksilötutka-kysely on Työturvallisuuskeskuksen (TTK) kehittämä kysely, joka tuottaa työntekijän arvion hänen työhyvinvoinnistaan vastaushetkellä. Kyselyn väittämillä (23 kpl) kartoitetaan terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen, arvojen, asenteiden ja motivaation, työn, työolojen ja johtamisen sekä perheen ja lähiyhteisön vaikutusta työhyvinvointiin. Kysely on maksuton ja sijaitsee Työturvallisuuskeskuksen sivustolla. Käyttö vaatii rekisteröitymisen. Ohjeistus kyselyyn ja sen käyttöön on Työturvallisuuskeskuksen sivustolla.
Työhyvinvointi- ja tuottavuus arviointityökalu on Tuottavasti moninainen -hankkeessa kehitetty kysely, jolla selvitetään yrityksen voimavara- ja kuormitustekijöitä moninaisuusnäkökulma huomioiden. Voimavarat ovat tekijöitä, jotka helpottavat työn tekemistä ja joiden vahvistaminen lisää ja ylläpitää työnhyvinvointia. Kuormittavat tekijät vähentävät työhyvinvointia.
Kyselyn osa-alueet ovat: vuorovaikutus ja viestintä, johtaminen ja esimiestyö, prosessit, työturvallisuus sekä osaaminen. Yrityksessä voidaan tarvittaessa keskittyä vain yhteen osa-alueeseen tai käyttää mittaria kokonaisuudessaan.
Työhyvinvointi- ja tuottavuus arviointityökalun kehittäminen on vielä kesken, mutta alla olevan linkin kautta voit tutustua siihen kokonaisuutena.
Haastattelu on menetelmä, jonka avulla selvitetään haastateltavien käsityksiä sekä omasta että yrityksen työhyvinvoinnista ja tuottavuudesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Työhyvinvoinnin työkirjassa suositellaan käytettäväksi ryhmähaastattelua, koska sen avulla saa kokonaisvaltaisen käsityksen työyhteisön työhyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Haastateltavan ryhmän koko on 2–8 henkilöä. Haastatteluihin kannattaa varata rauhallinen tila ja riittävästi aikaa (1–1,5 tuntia/haastattelu). Suositeltavaa on, että työntekijät ja yrityksen johto tai yrittäjä haastatellaan erikseen, jotta haastattelutilanne on avoin ja turvallinen. Haastattelu on aina vuorovaikutteinen keskustelu, jossa pyritään huomioimaan haastateltavien asioille antamat merkitykset. Myös vapaalle puheelle annetaan tilaa. Onnistuneessa haastattelussa haastateltavalle syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta.
Haastattelijaksi tulisi mielellään valita yrityksen ulkopuolinen henkilö, jolla on osaamista haastattelujen tekemisestä. Haastatteluissa saattaa tulla esiin työntekijän henkilökohtaisia ja vaikeitakin asioita, ja siksi haastattelun alussa on hyvä korostaa haastattelun luottamuksellisuutta ja tulosten käsittelyä jatkotyöskentelyssä siten, ettei yksittäistä henkilöä pystytä tunnistamaan.
Haastattelujen pääteemat muodostuvat kolmesta keskeisestä työhyvinvoinnin osa-alueesta, jotka ovat työ, työntekijä ja työyhteisö. Lisäksi työhyvinvointia tarkastellaan tuottavuuden näkökulmasta. Lähestymistapa ei ole ongelmakeskeinen, vaan haastatteluissa keskitytään kunkin teeman kohdalla sekä voimavara- että kuormitustekijöihin. Haastattelujen tuloksia ei esitetä työpajassa sellaisenaan, vaan niistä tehdään haastatteluteemojen mukaiset koosteet.
